Hiukset
Hius jakautuu kahteen osaan jotka ovat juuri eli papillaariosa ja varsi eli natiiviosa. Papillaariosa jakautuu edelleen useisiin osiin joita ovat karvatuppi, henlen ja huxleyn kerrokset, hius, talirauhanen, karvankohottajalihas, vastamuodostuneet solut hiuspussissa, hiustyyny ja hiuksen verisuonet.
Natiiviosa jakautuu kolmeen osaan joita ovat pinta eli suomukerros (cutila), kuitukerros eli cortex ja ydinkerros eli medulla. Kuitukerroksella on lisäksi oma hienorakenteensa johon kuuluu kuitukerroksen solu, makrosäikeet, mikrosäikeet ja protosäikeet.
Hius on muodostunut keratiinista, sarveistuneista kuolleista soluista. Hiusten elävä osa on ihon alla ja ihon päällinen osa on kuolleita kovettuneita soluja. Sarveistuneista soluista muodostunut kuitumainen aine on siis se osa jota parturi-kampaajat pääasiassa työstävät. Keratiini on kovaa ja kiinteaa ainetta joka ei liukene veteen vaan imee sitä itseensä ja siten turpoaa ja pehmenee. Keratiini sisältää proteiinia, aminohappoa, pigmenttihiukkasia eli melaniinia, rasva-aineita ja suoloja ja mineraaleja. Hiuksen alkuaineita ovat hiili, vety, happi, typpi ja rikki. Näistä alkuaineista muodostuvat hiusten sillat jotka määräävät hiuksen koostumuksen ja muodon. hiusten rakennusaine keratiini pysyy kasassa solujen väliaineen hyaliinin avulla joka myös sitoo vettä hiuksiin.
Hiuksen ominaisuuksia
Hiuksen paksuus:
Hiuksen paksuus riippuu siitä kuinka paljon siinä on suomukerroksia. Suomukerros on väritön ja läpikuultava ja siinä on vettä ja likaa hylkivä pinta.
Kiharuus:
Hius kihartuu, jos se on poikkileikkaukseltaan soikea. Hiusten kiharuus vaihtelee tyypillisesti eri puolilla maailmaa.
Joustavuus, elastisuus:
Hyväkuntoinen ja käsittelemätön hius venyy 10-30 prosenttia mutta palautuu takaisin normaaliin mittaansa spiraalimaisen rakenteensa ansiosta. Vaurioitunut hius menettää joustavuuttaan rakenteellisten vaurioiden takia ja veltostuu.
Kimmoisuus:
Hiuksen kimmoisuus vähenee myös kosteuden hävitessä. Kun kimmoisuus on heikentynyt, hiukset venyvät enemmän palautumatta omaan mittaansa.
Hygroskooppisuus:
Hygroskooppisuus tarkoittaa hiuksen imukykyä. Hiuksella on siis kyky sitoa kosteutta itseensä esimerkiksi ilmasta. Mitä vaurioituneempi hiuksen rakenne on, sitä enemmän hiuksen ominaisuus sitoa kosteutta itseensä lisääntyy.
Sähköinen varaus:
Hiuksen pinta on sähköiseltä varaukseltaan negatiivinen ja vetää puoleensa vastakkaisella varauksella olevia hiukkasia. Puhtaat ja kuivat hiukset ovat yleensä sähköiset ja lentävät jolloin lika ja pöly tarttuvat niihin helposti.
Hiuslaatu
Normaali hius:
Hiuksien kosteustasapaino on normaali (eli hyvä), hiuksia on paljon ja ne ovat normaali paksuisia. Hiussuomut ovat kiinni.
Ohut hius:
Hiussäie on ohut ja hius on velttoa.
Kuiva hius:
Hiukset ovat paksuja ja tuntuvat sormien välissä karheilta, kovilta ja/tai jouhimaisilta. Hiuksien kosteustasapaino ei ole tasapainossa ja hiukset kärsivät kuivuudesta. Hiussuomut ovat auki ja hiuksia käsin puristaessa voi kuulla ritisevää ääntä.
Lasimainen hius:
Lasimaisissa hiuksissa on paljon proteiinia, vähän kosteutta ja usein pintakerros on tiivis. Varsinkin harmaantuneet hiukset ovat lasimaiset.
Huokoinen hius:
Huokoisuus mittaa hiuksen kykyä imeä itseensä vettä. Vahingoittunut hius (yleensä negatiivisesti varautunut) on huokoinen ja suomukerros on auki paljastaen sisemmän kerroksen. Tällaisessa kunnossa oleva hius on himmeä sekä kuiva ja se katkeilee helposti.
Hiuksen kasvuvaiheet ja normaali vaihtuminen
1. Kasvuvaihe
Hiuksen kasvuvaihe kestää 2-6 vuotta, mutta se lyhenee kun ihminen ikääntyy. Solut jakaantuvat ja työntävät keratiinisoluja karvatupessa ylöspäin. Uusi hius kasvaa noin 1cm kuukaudessa Nuorilla hiukset voivat kasvaa yli metrin mittaisiksi. Hiusten kasvu on myös rotuominaisuus. Normaalisti 85-90 prosenttia hiuksista on kasvuvaiheessa.2. Siirtymävaihe, välivaihe, ylimenovaihe
Siirtymävaihe kestää noin kaksi viikkoa, jona aikana hiusten kasvu loppuu solujen jakaantumisen loppumisen myötä. Karvatuppi supistuu, ja hius irtaantuu sille tärkeistä verisuonista ja ravintolähteistä .Hius ei vielä irtoa hiuspohjasta ilman mekaanista rasitusta. 1-3 viikkoa kestävässä siirtymävaiheessa on noin prosentin verran hiuksista.3. Lepovaihe
Lepovaihe kestää 2-4 kuukautta. Sen aikana hius irtoaa hiuspohjasta. Lepovaiheen loppupuolella hiusnystystä kehittyy uusi hius ja hiuksen uusi kasvuvaihe alkaa. Lepovaiheessa on yhtäaikaisesti noin 10-15 prosenttia hiuksista.Iho
Ihon tehtävät: Iho on kehoa peittävä elin, joka suojelee sitä ulkopuoliselta maailmalta
- Muodostaa elimistön suojakerroksen
- Osallistuu lämmönsäätelyyn
- Valmistaa D-vitamiinia
- Puolustaa elimistöä taudinaiheuttajilta
- Toimii aistinelimenä
Ihon rakenne ja toiminta:
Hydrolipidikalvo:
Ihon pinnassa luonnollisesti olevat vesi- ja lipidiseokset.
Orvaskesi:
Ihon uloin kerros, joka peittää dermistä. Epidermis on yleensä paperin paksuinen, mutta saattaa myös olla paksumpi. Lomittaiset ankkurifibrellit ja verinahan nystyt antavat sille aallokkaan ulkomuodon. Epidermis koostuu neljästä solukerroksesta, jotka sijaitsevat dermiksen ja epidermiksen liitoskohdan päällä: tyvisolukerros, okasolukerros, jyväissolukerros ja sarveiskerros. Sarveiskerroksen päällä on vielä hydrolipidikalvo. Vaikka 90 % ihosta koostuu keratinosyyteistä, ihossa on myös melanosiitteja (soluja, jotka määräävät ihon sävyn) ja Langerhanin soluja. Epidermiksessä ei ole verisuonia vaan sen solut saavat ravintonsa dermiksen kautta.
Marraskesi:
Sarveiskerrosta voidaan pitää "ihon ihona", koska se on epidermiksen uloin osa. Se koostuu kuolleista, aivan litteistä soluista, joilla ei ole tumia, ja jotka muodostavat pieniä liuskoja. Sarveiskerros on kehon ja ulkoisen ympäristön välinen seinämä, joka suojaa ihoa ulkoisilta ärsykkeiltä. Kerroksella on kaksi tehtävää ihon kosteutuksessa. Sarveiskerroksen keratiinisoidut solut estävät ihoamme paisumasta vedestä esimerkiksi käytyämme suihkussa ja ne myös ylläpitävät kosteustasapainoamme luonnollisten kosteuttavien ominaisuuksiensa ansiosta. Näin se estää veden haihtumisen.
Verinahka:
Dermis on epidermiksen ja hypodermiksen välinen yhdistävä kudos, joka koostuu fibroblasteja, kollageenisäikeitä ja elastiinisäikeitä sekä muita rakennemolekyylejä ympäröivästä geelistä. Dermis paksuuntuu lapsuuden aikana ja ohenee 50 ikävuoden jälkeen. Siinä on kaksi kerrosta: pintakerros tai papillaarikerros ja syvempi kerros tai retikulaarikerros. Dermiksessä on paljon verisuonia ja sillä on tärkeä tehtävä tuen antajana (kollageeni ja elastiinisäikeiden ansiosta) ja ihon ravitsijana. Dermis myös osallistuu ihon lämpötilansäätelyyn, haavojen paranemisprosessiin sekä kehon kuona-aineiden poistumiseen (hien muodossa, sisältäen usein virtsaa).
Ihonalaiskudos:
Ihon sisin kerros, joka koostuu rasvakudoksesta (adiposyytit tai rasvasolut) ja yhdistävästä kudoksesta. Ihonalaiskerroksen paksuus vaihtelee riippuen siitä, missä kohtaa kehoa se sijaitsee (ohutta otsalla ja paksua pakaroissa). Se vastaa 15-30% kehon painosta (n. 8-20 kg). Ihonalaiskerroksen tärkein tehtävä on varastoida energiaa kehon käyttöön. Se toimii välittäjänä dermiksen ja sen alaisten liikkuvien osien (lihakset, jänteet jne.) välillä. Se myös suojaa elimistöä shokeilta ja toimii lämmittävänä "takkina" keholle. Koska adiposyyttien väliset yhdistäjät häviävät iän myötä, kudokset alkavat roikkua ja ihosta tulee ohuempaa.
Hiuspohjan iho
Normaali hiuspohja:
Normaali hiuspohja on kutisematon eikä se esimerkiksi rasvoitu tai kuivu liikaa. Normaalissa hiuspohjassa ei myöskään näy ulkoisia merkkejä ihon ärtymisestä.
Kuiva hiuspohja:
Kuiva hiuspohja hilseilee ja sen pinta voi tuntua kiristävältä koska sen talintuotanto on vähentynyt. Epidermiksen sarveiskerroksen kosteuspitoisuus on pinentynyt.
Rasvoittuva hiuspohja:
Sen tunnistaa hilsekasautumista jotka irtoavat hiuspohjaa käsiteltäessä. Hiuspohja ja hiukset tuntuvat öljymäisiltä ja rasvaisilta. Hiuspohja on punoittava ja kutiava. Rasvoittuva hiuspohja voi tulehtua kun päänahan rasvaan sekoittuu esimerkiksi hikeä pölyä ja bakteereja.
Hilseilevä hiuspohja:
Kiihtynyt solujen tuotanto on hiuspohjan epätasapainotila. Hilseily tarkoittaa sitä että kuollut pintasolukko kasaantuu hiuspohjaan. Hilseilevän hiuspohjan iho uusiutuu nopeammin kuin tavallinen iho.
Ärtynyt hiuspohja:
Ärsyyntynyt hiuspohja punoittaa, kutisee ja kiristää. Herkkä hiuspohja on usein kuiva ja reagoi helposti ilmankosteuden muutoksiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti